Ahvenanmaa ja Kangasala triathlon

(lisää kuvia kun pääsen toimivan netin pariin)

Joroisten jälkeinen viikko on hurahtanut tosi nopeasti. Varsinaisesti reeniä ei ole kauheasti tullut tehtyä, mutta palauttavaa retkeilyä senkin edestä. Sunnuntai meni täysin levätessä ja maanantainakin kävin vain hieman pyörittelemässä maantienpyörällä.

Tiistaina lähdettiinkin sitten Laurin kanssa pyöräilemään Turun saaristoon. Olin aluksi lähdössä reissuun yksin, mutta suureksi yllätyksekseni Lauri lähtikin mukaan. Tiistaina aamusta autolla Naantaliin. Siellä reput selkään ja pyörän päälle. Kello oli tässä kohtaa noin 10 ja tarkoitus oli ehtiä 15:30 Galtbystä  lähtevään laivaan, jonne oli noin 90 kilsaa matkaa. Eka etappi Turkuun taittui nopeasti ja Turun ohituskin meni kivuitta. Aurajoki kyllä näytti niin likaiselta, että ei siellä viittis uida eli päätös mennä Finntriathlon Tahkolle puolimatkalle on aivan oikea.

Turusta jatkettiin kohti Paraista ja siitä saaristo rengastietä kohti Nauvoa. Alkumatkasta oli todella hyvin pyöräteitä, mitä oli auringonpaisteessa kiva ajella. Paraisten jälkeen joutui ajelemaan maantietä, mutta tämäkään ei haitannut menoa. Tie oli hyvässä kunnossa ja autoilijat kunnioittivat pyöräilijöitä. Noin kymmenen kilsaa ennen Nauvoa oli ensimmäinen lossi. Pyörällä sai puikkelehtia autojonon ohitse ja hypätä ensimmäisenä lossiin. Lyhyen matkan aikana ehdittiin jutella konkaripyöräilijöiden kanssa ja saada monta hyvää käytännön vinkkiä. Lossin jälkeen painettiin hirmuvauhtia Nauvoon, missä syötiin hieman ja täydennettiin vesivarastot. Tässä kohtaa oltiin hyvin aikataulussa. Nauvosta jatkettiin kohti Korppoota. Jo valmiiksi hiljainen liikenne loppui oikeastaan kokonaan Nauvon jälkeen ja saatiin tykittää tyhjää banaa seuraavalle lossille asti. Taas muutaman minuutin lossimatka ja matka jatkui. Saavuttiin Galtbyyn satamaan noin tunti ennen laivan lähtöä. Ehdittiin rykäistä vielä kahvit ”satamassa” ennen kun sujahdettiin laivan kitaan.  Laiva oli pieni, mutta noin pitkän päivän päätteeksi pari tuntia vierähti mukavasti. Kuuden maissa saavuttiin Kökarin saarelle. Siellä oli edessä vielä 10 kilsan pyörämatka saaren toiseen päähän. Siellä meitä odotti pieni mökki. Majoittumisen jälkeen pihville komiaan maisemaravintolaan. Iltasella vielä kierrettiin jalan saarta ja rillattiin iltapalaksi makkarat.

Aamulla kello soi 5:20, sillä laiva lähtisi 6:30 ja sinne oli 10 kilsan tempo vielä ajettavana. Nopeasti kamat kasaan ja pyörän päälle. Melkoisen haipakkaa tuutattiin satamaan ja siellä laiva olikin jo valmiina. Laivalla sitten aamukahvit nassuun ja vähän lepoa. Ysin jälkeen oltiin Ahvenanmaalle Långnäsin satamassa. Laivamme takasin Naantaliin lähtisi samasta satamasta kello 14:00. Meillä oli siis yli viisi tuntia aikaa. Ei kun taas pyörän päälle ja 30 kilsaa vastatuuleen Maarianhaminan kaupunkiin. Vähän aikaa pyörittiin kaupungissa ja sitten pizzalle. Pizzaa odotellessa soittelin Finnlinesille ja kyselin moneltako satamassa tulisi olla. Aamulla kun siellä oltiin ei näkynyt ristin sielua, eikä mitään lappuja jne. Virkailija totesi, että viimeistään puolitoista tuntia ennen. Tässä kohtaa kello näytti jo melkein puolta kahtatoista. Loput pizzasta nopeasti naamariin ja pyörän päälle. Edessä oli 30 kilsaa ja aikaa noin tunti. Reitti oli ylämäkivoittoinen, mutta onneksi myötätuuli helpotti matkaamme. Lopulta saavuimme satamaan 12:25 eli viisi minuutti etuajassa. Kello tuli 12:30 ihmeteltiin ettei ketään näy missään. Lopulta kysyttiin karavaanarilta, missä checkin pitää tehdä. Totesi, että virkailija tulee sitten ennen laivan lähtöä. Odoteltiin sitten auringon paisteessa tunteroinen ennen kuin ensimmäinen virkailija tuli paikalle J. No lopulta päästin laivaan. Laivassa nautittiin maittava ateria ja melko nopeasti saavuttiin Naantaliin.  Siellä vielä lyhyt siirtymä autolle ja sillä takaisin Manseen.

Ekana päivänä pyörää tuli noin 100 kilsaa ja toisena reilu 70. Jos joku on tällaiselle reissulle lähdössä, kannattaa laivat varata ajoissa niin ei tarvi herätä niin aikaisin, vaan pääsee inhimillisempään aikaa laivalle.  Muuten saaristo tarjosi kyllä hienon kokemuksen ja toivottavasti pääsen sinne myös uudestaan polkemaan.

Saaristossa vierähti siis tiistai ja keskiviikko. Torstaina ja perjantaina kokeilin varovasi kaikkia kolmea lajia ja mietin voisiko lauantaina yrittää kisata joko Kangasala triathlonissa tai sitten Viikinsaaren ympäriuinnissa. Peruutuksen kautta sitten tuli mahdollisuus mennä kisaamaan Kangasalle ja mikäs sen hienompaa päästä tykittämään harjumaisemiin ja kerrankin lähelle kotia.

Startti oli vasta 15:00 eli aamusta kerkesi käydä noin tunnin kevyellä herättävällä lenkillä. Sitten lounas ja kisapaikalle ihmettelemään. Paikalla olikin jo täysi hulina, kun lyhyemmän matkan startti oli käynnissä. Kisaa seuratessa hoidin ilmoittautumisen ja kävin tutustumassa pyörälenkkiin. Matkoina Kangasalla oli 1000m  uinti 30 km pyörää ja 8 km juoksua. Lopulta olikin startin aika. Uinti lähti käyntiin todella surkeasti. Olo oli kuin lahnalla enkä liikkunut ollenkaan. Ajattelin vain, että en ole palautunut Jortsulta, ja tulee pitkä iltapäivä. Jotenkin selvisin rantaan ja hilpaisin pyörälle. Pyörällä watit näyttivät heti ihan mukavilta ja rupesin saamaan juonesta kiinni. Johdin tässä kohtaa kisaa. Kuohun harjun jälkeen viestijoukkueessa kisaava pyöräilijä sai minut kiinni. Löin kantaan ja noin kymmenen kilsaa oli perässä peesiväliä kunnioittaen. Kun saavuttiin Tiihalaan, jalat tuntuivat todella hyviltä ja lähdin keulaan. Sainkin pienen eron aikaiseksi ja ero pysyi vaihto alueelle saakka. Vaihtoon tulin siis kärjessä ja tossuja vaihtaessa viestijoukkueen pyöräilijäkin tuli vaihtoon ja pääsin juoksuosuudelle idolini Pauli Kiurun kanssa rinta rinnan. Tuuttasin ekaan nousuun heti kunnolla ja sain noin 10 metriä hyvää. Pitkällä laskuosuudella Pauli rullasi kiinni ja vähän matkaa jatkettiin kahdestaan. Lopulta nuoruus voitti, ja sain eroa aikaiseksi. Kääntöpaikan jälkeen huomasin eroa olevan noin 100 metriä ja seuraavaan yksilökisaajaan melkein kilometri. Jatkoin juoksua, ja sehän kulki. Viimeviikkoinen hyvä juoksu Jortsulla ei ollut sattumaa vaan nyt kulki taas. Sain Garminiin jatkuvasti alle nelosen kilsoja. Koko juoksun paluumatkan vastaan tuli iloisia triathlonisteja ja kaikki kannustivat toisia. Lopussa yritin vilkuilla missä Pauli tulee, mutta ei häntä enää näkynyt. Rullasin maaliin ja olin tyytyväinen suorituksesta. Jortsulta oltiin sittenkin palauduttu.

Kangasalan Triathlon oli todella mukava tapahtuma. Kisakeskus oli todella kompakti eikä kulkemisiin ja vaihtoihin mennyt aikaa. Reitit olivat kanssa todella upeita ja mukavia. Pyörällä muutamassa risteyksessä oli hieman epäselvyyttä mihin mennään, mutta ei se ole niin vakavaan tällaisissa kisoissa. Ensi vuonna, kun järjestäjilläkin on enemmän kokemusta, kisa on taas varmasti parempi.  Toivottavasti itsekin pääsen viivalle ensi vuonna.

Seuraavat kaksi viikkoa onkin sitten luvassa todella kovaa raastoa kohti Barcelonaa. Kisaan vielä Tarmo triathlonissa, Kuopion olympiamatkalla ja Tahkon puolikkaalla. Noihin kisoihin en kevennä, vaan otan ne hyviä kovina harjoituksina.

Finntriathlon Joroinen

Vierumäen kisan jälkeen Joroisille oli aikaa kaksi viikkoa. Ensimmäinen viikko oli tarkoitus tuutata tehoja ja sitten toisella viikolla herkistellä kunnolla. Vierun jälkeen maanantaina iskikin pieni flunssanpoikanen ja sen selättämiseen meni muutama päivä. Loppuviikosta sain silti tehtyä muutaman hyvän treenin ja meno oli ihan mukavaa. Viimeisessä kovassa reenissä sunnuntaina meno tuntui joka lajissa jo kauden parhaalta. Kisaviikko vierähtikin lepäillessä ja kuntoa nostaessa lyhyillä terävillä reeneillä.

Vihdoin koittikin sitten perjantai ja lähdettiin matkaan kohti Joroista. Paikan päällä ilmoittautuminen, kisainfo ja säätämään pyörän takavaihtaja, joka oli hieman rätissyt viikolla.  No vikahan ei sitten ollutkaan vaihtajan säädössä, vaan vaihdekaapelin kuori piti vaihtaa. Näitähän ei löytynyt paikan päältä vaan osat jouduttiin tilaamaan Hesasta. Jätin pyörän huoltoon ja lähdin Varkauteen majoittumaan. Illalla takas kisapaikalle ihmettelemään, onko curvelo kunnossa. Onneksi oli, Velo & Oxygenin pojat olivat saaneet pyörän kuntoon ja pääsisin viivalle. Nopeasti vielä pyörän katsastus ja sitten nukkumaan.

Kuva Timo Kananoja

Aamulla pieni aamupala ja sitten kisapaikalle hyvissä ajoin. Renkaisiin ilmaa, geelit tankoon ja jne. Vähän jäi myös aikaa maata puun alla varjossa, ennen kuin oli aika vetää Alpha päälle ja tehdä pieni uintiverra. Verran jälkeen lähtö karsinaan ihmettelemään ja odottamaan paukkua. Lopulta kongi kajahti ja päästiin matkaan. Uinti tuntui todella huonolta enkä päässyt mihinkään. Olo oli kuin uintiaikoina 1500 uidessa, kun viikolla oli kulkenut loistavasti ja kisoissa ei mihinkään. Taistelin itseni ekalle kääntöpoijulle ja olin tässä kohtaa viidennen sijan paikkeilla. Yritin vai rauhoittaa uintia ja lopulta oma hyvä rytmi löytyi ja sain Hastin vetämän Kolmen hengen letkan kiinni. Tässä roukuttiin loppusuoralle asti ,missä rautauduttiin hieman eri suunnistuslinjoilla.  Uinti aika 25:27, ihan ok. 

Nopee vaihto ja pyörän päälle. Hast lähti heti kuin tykin kuulasta eikä ollut asiaa siihen vauhtiin. Lähdin pyörittelemään omaan vauhtia ja tarkkailin watteja. Watit ei tahtonut nousta tavoitetasolle vaan olivat 20 vajaat. Yksin ajettuani noin 10 kilsaa sain joku miestensarjalainen minut kiinni ja iskin kantaan peesiväliä kunnioitten. Tässä kohtaa alkoi löytyä vähän puristusta ja kaverin selkä helpotti menoa. Tätä jatkui ehkä kympin, kunnes letka, jossa oli Lemmettylä, Miettinen, Kasurinen ja joitain muita, pyyhälsi ohi. Iskin kantaan, VIRHE! Ajelin tässä noin viisi kilsaa ja watit alkoi kyllä nousta, mutta aivan liikaa. Etenkin alamäet tuutattiin tässä joukossa minulle aivan liian kovaa. Päätin jatkaa matkaa yksin ja sainkin pidettyä watit hyvällä tasolla vähän matkaa. Kääntöpaikalle ajelin yksin ja vauhti oli ihan mukavaa. Jatkoin matkaa takaisin päin ja vielä muutama kisaaja tuli ohi. Lopulta sieltä tuli taas isohko letka, jossa oli monta TurunUrheililiiton vermeissä ajavaa. Iskin jälleen kantaan ja ajelin tässä ehkä kympin kunnes tultiin vikalle suoralle. Tässä kohtaa vauhti alkoi hiipua eikä kukaan  vetänyt. Lähdin irti ja mukaan lähti oman sarjalainen Juha-Matti Vanhala. Saatiin edellä ajava kaveri kiinni ja hän iski meidän kantaan. Saatiin vauhtia huomattavasti lisää ja saavuttiin kolmistaan T2 hieman ennen isoa letkaa. Pyörä aika 2:26 ja olen pettynyt. Etenkin watit jäi reilusti alle tavoitteen ja aikakin olisi saanut olla lähempänä 2:20.

Kuva Timo Kananoja

T2 meni ihan ok ja sitten juoksuosuudelle. Juha-Matti paineli heti omia menojaan ja tyydyin juoksemaan omaa juoksua. Olin tässä kohtaa sijalla 3. Juoksu tuntui ihan hyvältä ja vauhtikin oli lähes tulkoon 4:15 tavoitteessa. Eka kierros meni mukavasti ja tokalle kiekalle lähdin luottavaisesti. Vauhti pysyi edelleen samana ja kolmannelle kiekalle lähtiessä ajattelin 4:30 menevän alle. Vikat neljä kilsaa alkoikin sitten maha taas oireilla. Onneksi tämä ei kauheasti näkynyt vauhdissa. Mietin vai Calellassa tehtyä kovaa juoksuharjoitusta heti ruuan jälkeen, jossa laatta meinasi lentää ja maha oli kipeä, mutta silti vauhti oli ihan hyvää. Silloinkin pystyi juoksemaan kipeällä mahalla, joten pakotin itseni siihen myös nyt. Lopulta maali häämötti ja ylitin maaliviivan. Juoksu 1:31 ja loppu aika 4:27. Juoksuun olen ihan tyytyväinen, vaikka haaveilinkin 1:30 alituksesta. Loppuaikakin on hyvä ja parani yli 15 min viime vuodesta. Silti jäi paljon hampaankoloon. Pyörään olen panostanut koko kauden kovasti, mutta se ei ole kehittynyt lähes ollenkaan. Juoksua taas on tullut noin 100 km vähemmän kuin viime vuonna ja se parani silti roimasti. Ehkä panostamalla juoksuun saan pyörän liikkumaan. Olin sarjassani kolmas, mikä oli hyvä suoritus kovatasoisessa kisassa.

Kuva Timo Kananoja

Kisan jälkeen nopeasti ruokaa naamariin, pika suihku ja kamat kasaan. Valitettavasti en ehtinyt jäämään palkintojen jakoon, sillä piti lähteä edustamaan sukujuhliin.

Tämä viikko meneekin sitten palautellessa ja seuraavat kisat lienee Kuopion olympiamatkan sm:t ja siitä viikon päästä Tahkon puolikas. Nyt tosin reenissä aletaan tähtäämään kohti Barceloonaa eli pidempää settiä on luvassa.

Finntriathlon Vierumäki

Eilen kisattiin Finntriathlon-sarjan toinen kisa Vierumäellä. Viimeisen viikon treenit ovat sujuneet todella hyvin ja olen saanut tehty monta todella hyvää puolimatkalle tähtäävää treeniä. Viikko sitten lauantaina oli mukava yhdistelmätreeni, missä tuutattiin kaikkia lajeja puolikkaan tavoitevauhdeilla. Sunnuntaina kevyempi pyöräily . Maanantaina oli ohjelmassa pidempi, tehokkaampi pyöräsetti. Ajelin Kangasala-Valkeakoski väliä melkein viisi tuntia ja watit vaihteli IM-wateista lähelle Ftp-watteja.Setti oli todella rankka, mutta erittäin mukava ja ehkä paras tekemäni pyörätreeni ikinä. Tiistaina oli vuorossa kovempaa uintia ja juoksua. Aamusta Kalevassa uimassa märkkärillä pääsettinä 40x100 1’30¨lähdöllä. Iltapäivällä pikku vesisateessa tonnin vetoja radalla. Oli kiva juosta runsashappisessa ilmassa. Loppuviikko menikin sitten hivenen keveämmin sisältäen hivenen avovesiuintia, lyhyttä pyörää ja vähän juoksua.

Sitten itse kisaan. Ajettiin vasta aamusta pelipaikoille Vierulle. Suoraa kisainfoon, siitä ilmoittautumaan, pikku verra, kamat vaihtopaikalle ja sitten Valkiajärven rantaan vetään märkkäriä päälle. Vesi oli tänä vuonna mukavan lämmintä ja tarkeni odottaa paukkua 250 muun nistin kanssa. Lopulta kongi kajahti ja päästiin matkaan. Eka 100 metriä kovaa ja sitten rauhoitus omaan uintiin. Koko matkan sain sitten lätkytellä kärjessä omaa hyvää uintia, sillä miesten yleinen starttasi vasta myöhemmin. Uinnista rantauduin noin 2 min keulalla ja aika oli 18:48.

Hyvin sujuneen vaihdon jälkeen pyörän päälle ja edessä oli kolme kierrosta mäkisessä maastossa. Eka kiekka oli hieman vaikea ja jalat olivat torstain kovasta hierronnasta hieman ihmeissään. Watit eivät millään nousseet. Toisen kierroksen puolivälissä Mustosen Joni ajoi mut kiinni ja iskin kantaan peesiväliä kunnioittaen. Jalatkin alkoivat samalla toimimaan ja kolmannella kierroksella menin puolestani ohi Jonista ja vedin meidät vaihtoon. Taas nopeasti sujuneiden vaihtojen jälkeen juoksuosuudelle ja siitä ongelmat taas alkoivat. Maha sanoi sopimuksen irti eikä juoksusta tullut mitään. Eka kierros oli yhtä tuskaa ja etenemisestä ei meinannut tulla mitään. Toisella juoksukiekalla olo hivenen helpotti ja pääsin laahustamaan maaliin. Loppu aika 2:15 luokkaa ja juoksu noin 43 min. Uintiin ja pyörään olen tyytyväinen ja hivenen ihmettelen, että tällä volyymillä liikahtaa noinkin hyvin. Juoksu harmittaa ja syytä vatsavaivoihin etsitään ennen Jortsua.

Kokonaisuutena kisa oli taas todella hyvin järkätty.  Tänä vuonna oli kiva kun kaikki oli todella kompaktisti pienellä alueella, eikä levällään ympäri Vierumäen laajaa kampusta. Kisaajia oli myös todella mukavasti ja yleinen ilmapiiri todella kannustava. Kyllä taas odotukset kohti Jortsua nousivat niin tuloksellisesti, kuin itse kisankin osalta.

Tänään kevyen lepopäivän ratoksi lähettiin Voimarinteelle katsomaan puolimatkan kisan kulkua ja samalla hivenen myös uimaan kisareitille. Näytti olevan Voimarinteelläkin puitteen kunnossa ja kerrankin oli kiva olla katsomassa triathlonkisaa. 

Ensi viikolla pitää pyrkiä tekemään muutama hyvä harjoitus ja sitten saakin alkaa herkistämään kohti kesän ehdotonta kohokohtaa Finntriathlon Joroista.